Dreamoor

Dreamoor
Shiny happy border collies!

10.11.2013

Treenimielellä

Laitetaan jotain treenijuttujakin välillä julkisuuteen.

Nooan kanssa käytiin viikonloppuna tekemässä vuoden viimeinen jälkitreeni. Oli ihan superhyvä treeni joten siihen on hyvä päättää jäljestyskausi. Harmi ettei päästy niiltä lukemattonmn monilta varasijoilta yhteenkään jälkikokeeseen tänä kesänä mutta uskon että siinä oli kohtalon kosketusta mukana ja ensi kesänä sitten vasta jatketaan avoimeen luokkaan varmempina ja osaavampina.

Nooan jälki oli nyt siis 1,5h vanha, vaihtelevaa maastoa: metsää, kalliota, heinikkoa ja hakkuuaukeeta, paljon peuran tuoreita papanoita ja jäniksen jälkiä sekä kulmia ja pitkää suoraa. Kuusi keppiä tietenkin. Jana oli varmaan joku 25-30m.

Jana meni hyvin, otti pientä kaarretta vasemmalle, mutta en lähtenyt korjaamaan menin vaan perässä ja se olikin hyvä päätös, sillä Nooa otti jäljen hyvin itsevarmasti oikeaan suuntaan ja sitten mentiin! Menossa oli voimaa ja rytmiä, just niinkun mä tykkään, että koiran pitää jäljestää metsässä. Kulmat oli todella itsevarmat, yhden kulman ohi mentiin mutta hän korjasi sen hienosti itse. Kepit nousi yhtä lukuunottamatta hyvin, mutta se ei siis todellakaan haistanut sitä yhtä keppiä, en tiedä mikä siinä oli mutta joskus näin. Tässä kuva tuosta jäljestä, pituutta sillä oli n. 900m. Lähtöpiste on tuo vihreä pallukka ja punainen päätöspiste, tosin siinä känny unohtui päälle eli jälki loppuu kuvasta poiketen tuohon viimeiseen kulmaan (kuvassa ylälaidassa oleva kulma)todellisuudessa, ja toi loppu matka oli kun käveltiin tieltä autoille päin.


Tosi hieno jälki ja mitä parasta, vaikka tuli pahoja paikkoja niin Nooa ei kertaakaan kysellyt multa neuvoja vaan ratkaisi kaikki ongelmatilanteet itsenäisesti, mä vaan roikuin perässä. Mahtavaa!!Talven ajan me vahvistellaan keppejä ja jälki saa jäädä päähän painumaan muutamaksi kuukaudeksi. Esineruutua ehditään treenaamaan vielä siihen saakka kunnes kunnon lumi tulee maahan, sitten sekin menee tauolle talven ajaksi.

Tokossa peruin Nooan pari EVL-koetta, koska se ei ollut mun mielestä vielä valmis siihen. Otettiin aikalisä ja kokeisiin mennään vasta ensi vuoden puolella. Nyt treenataan mielentila kuntoon, liikkeet suht hyvin onkin jo hallussa. Sama juttu tottiksen kanssa, mielentilaa ja hyppyestettä, muuten kaikki liikkeet on hyvässä kondiksessa. Tämä pitkäjänteinen työstäminen "syö naista" mutta uskon, että näin pääsen pitkälle kantaviin tuloksiin, kun että mentäisiin vaan kovaa vauhtia ilman miettimättä mitä ollaan tekemässä.

Manu-mymmeli kävi tänään hakukokeessa... se oli meidän neljäs 3-luokan hakukoe ja jälleen ei saatu tulosta. On sen verran kirpeänä mielessä tuo koe, että en pysty sitä avaamaan tähän. Eikähän sitä syytä ole ruotia, sanotaan vaan, että tulosta ei tällä kertaa tullut.
Harmittaa tosi paljon sen takia, että treenataan monta kertaa viikossa ja koira tekee pirusti duunia ja aina mä romutan sen hommat sekoilemalla typeryyksiä koetilanteessa. Mun koehermot on tunnetusti tosi huonot ja näin se sitten kostautuu.
Vähän masennuinkin tästä kokeesta, kun ei koskaan tunnu onnistuvan tämä homma silloin kun olisi näytön paikka. Ei kai kuitenkaan  auta jäädä maahan makaamaan, kun koittaa vaan uudelleen. Onneksi Manulla on vielä pari aktiivivuotta jäljellä, sen kanssa on niin ihana treenata ja kisailla, koska se on niin herttainen hölmöläinen <3

Jäljellä me ei Manun kanssa olla nyt käyty pitkään aikaan vaan ollaan keskitytty 100% hakuun ja näin hyvin se tuottaa tulosta... ei, ei, ei, nyt pois masennus!! Pakko vaihtaa aihetta....

....siirrytään siis toisiin aiheisiin eli Ulpukka-pulpukkaan. Allin kanssa ei olla tehty tokoa, kun on opeteltu agilityä raivoisasti syyskuun alusta alkaen. Treenattiin parhaimmillaan joka päivä aksaa, mutta sitten näin että koiraakin alkoi kyllästyttää ja nyt on pidetty muutaman päivän taukoja aksasta. Joka päivä treenaaminen piti sisällään siis 1-2 ratatreeniä viikossa ja kaikki muut treeni on olleet kontakteja tai yksittäisiä esteitä, eli pieniä treeniä mutta usein. Nyt on kolme päivää vapaata ja seuraava treeni on tiistaina, jossa varmaan tehdään taas kontakteja ja yksittäisiä esteitä, ratatreenit on sitten sunnuntaina. Alli edistyy hitaasti mutta varmasti, tai no, hitaasti ei ehkä ole oikea termi mutta varmasti kylläkin.
Alli pääsi agilityssä Lotta Vuorelan agilityryhmään ja treenaa Lotan valvovan silmän alla tammi-huhtikuun ensi vuonna ja toivottavasti myös siitä eteenpäin. Tähän mennessä ollaan käyty Harri Huittisen koulutuksessa kolmen viikon välein ja se jatkuu vielä ensi keväänä joten kyllähän tässä aika hyvien kouluttajien ohjauksessa saa treenata.

Olen ajatellut muistutella Allille tokoa nyt kun aksajutut on saatu vähän kevyemmälle tasolle niin on aika palata tokoilemaan, jos tässä jossain välissä mentäisiin yrittämään sitä EVL1 tulosta... Mutta sekin on vasta ensi vuoden juttuja. Eipä tässä tätä vuotta olekaan enää kuin jokunen viikko jäljellä, seitsemän viikkoa jos tarkkoja ollaan, ja Jouluun vielä vähemmän viikkoja!! :)

Tälle vuodelle ei oikein saatu tuloksia mistään lajista mutta näin usein käykin kun on pennutusvuosi meneillään, silloin fokus ja ajatukset on vain siinä pentueessa ja treenit ja kisat jää väkisinkin taka-alalle.


.

2 kommenttia:

  1. Kiitos kivasta koeseurasta -vaikkei tuloksilla tällä kertaa juhlittukaa...aika kova pala oli kyllä hetken aikaa työstää tämä(kin) epäonnistuminen.

    Mukavia treenejä lyhyeen loppuvuoteen ja kisaonnea ensi vuodelle! :)

    -Riikka&Skippy-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kiva tavata :) ja kiitos myös seurasta... Toivottavasti törmätään ensi vuonnakin ja toivottavasti iloisemmissa tulostunnelmissa :)

      Poista