Tänään oli jännä
päivä, kun käytiin Nooan kanssa elämämme toisissa EK eli etsintäkokeissa. EK on
minullekin uusi laji niin en oikein osaa vielä kaikkia sääntöjä ja koukeroita
mutta hiljalleen nekin tässä oppii.
Koe oli
Lempäälässä, Levekin järjestämä. Päivä oli ihan jäätävän pitkä, koe alkoi klo 7:45 ja päättyi vasta 16:30 iltapäivällä. Extra jännitystä toi kevään (kesän?)
ensimmäinen kunnon lämmin päivä kun aurinko porotti ja lämpö kipusi yli 20
asteen. Koemaastojen lähistöllä oli samaan aikaan valtaisa maastopalo ja
paloautoja suikki meidän ohi koko päivän ajan, onneksi palo ei levinnyt sinne
meidän suuntaan! Eniveis, koejärjestelyt oli hyvät, koska sai keskittyä vaan
olemiseen ja tekemiseen eikä tarvinnut jännittää mistään muusta. Ihanaa olla
kisaajana semmoisessa kokeessa!
Koepäivä meni
ihan hyvin, saatiin EK2 koulari, mitä lähdetiinkin hakemaan. Suoritus ei ollut
ihan tyylipuhdas, näin se homma eteni.
Pudotetun esineen
nouto. Nooan seuraaminen maastossa oli kökköä, tätä pitää ehdottomasti parantaa
jatkossa, en tykännyt kun se oli siinä vierellä mutta sen ajatukset oli ihan
jossain muualla. En kylläkään antanut lisäkäskyjä, eli sinänsä piti paikkansa
hyvin. Noh, se lähti noutoon käskystä hyvin mutta kääntyi jossain puolessa
välissä katselemaan ja jouduin antamaan lisäkäskyn noutoon. Sitten se toi
esineen ja luovutus oli hyvä ja korrekti. Tästä 16 pistettä.
Jälki meni meillä
aivan penkin alle. Olin kyllä ärsyyntynyt, että jälkikoira tuolleen mokaa
jäljellä. Takajälki ja vain 3 / 4 keppiä nousi. Häpeällistä. Pisteitä jäljeltä
47p.
Tarkkuusruutu.
Tämä oli totaalinen fiasko meiltä tänään. Nooa meni ruutuun ja jäi jumiin
oikeaan takanurkkaan haaveileva ilme kasvoillaan. Tiesin heti, että samperi,
nyt se on narttuhaaveiluissa eikä keskity yhtään töihin. Yritin sitten saada
sitä keinolla millä hyvänsä heräämään horoksestaan ja palaamaan elävien pariin
mutta ei mikään auttanut. Pisteitä 0.
Se ei haittaa jos se olisi tehnyt töitä ja silti ei löytänyt esinettä mutta kun se ei edes yrittänyt niin se kyllä korpeaa. Siinä sitten minusta pienet torumiset oli paikallaan ja palkatkin jäi herralta saamatta. Nooa tiesi olleensa tuhma.
Se ei haittaa jos se olisi tehnyt töitä ja silti ei löytänyt esinettä mutta kun se ei edes yrittänyt niin se kyllä korpeaa. Siinä sitten minusta pienet torumiset oli paikallaan ja palkatkin jäi herralta saamatta. Nooa tiesi olleensa tuhma.
Henkilöetsintä.
Tarkkuusruudun kökköilyn jälkeen koottiin hermomme ja lähdettiin uudella
tsempillä hakuosuuteen. Se menikin hyvin. Ekalla pistolla eka maalimies ja
toisella puolella kolmas pisto toi toisen maalimiehen. Ilmasut olivat kunnossa
joten pisteitä 68/70.
Esineruutu meni
myös hyvin, siinä ei kauaa nokka tuhissut kun Nooa toi 2-luokassa vaadittavat
kaksi esinettä ja saatiin pisteitä 29/30. Luovutus olisi saanut olla parempi,
siitä tuomari rokotti tuon pisteen ja ihan oikeassa oli, tätä pitää treenata.
Tottiksessa
oltiin vikana parina ja meille tuttuun tyylilin oltiin eka paikkamakuussa. Tässä
vielä tottis purettuna palasiin.
Seuraaminen.
Täyttä kuraa. Ihan hirveetä keekoilua ja haaveilua, ei muuten tehty yhtään
töitä parina. Lyhyessä sakarassa Nooa alkoi kytätä paikkamakuussa olevaa koiraa
jolloin jouduin ärähtämään sillle, jäätävän huonoa käytöstä! Häpesin meitä
kertakaikkiaan. Yritin telepaattisesti viestittään Nooalle että nyt ei hyvä
kummittele, mutta sen antennit ei olleet lainkaan kohollaan. Taidettiin saada
tyydyttävä tai puutteellinen.
Liikkeestä
istuminen puutteellinen koska meni maahan. Se johtui siitä, että kun se eka
seuraaminen oli niin luokatonta niin annoin istu käskyn todella kovaa, niin se
havahtui siihen ja varmaan siksi meni maahan kun ei keskittynyt mutta säikähti
kovaa käskyä.
Liikkeestä
maahanmeno oli jo parempi, mutta luoksetulo liian hidas.
Liikkeestä
seisominen oli hidas ja luoksetulo olisi saanut olla nopeampi.
Tasamaanouto oli
suht ok samoin hyppynoudot. A-este oli näistä paras.
Eteenmeno oli
hyvä, tykkäsin siitä. Siinä Nooan tuhmuus pääsi valloilleen, siksi se oli niin
hyvä.
Maastossa olin
tosi pettynyt ensimmäiseen kolmeen suoritukseen, koska koira ei ollut kuulolla
ja haaveili enemmän kun teki töitä. Tosi tyytyväinen saa olla siihen että
koottiin itsemme ja tehtiin haku ja esineruutu tosi hyvin ja siellä tuntuikin,
että nyt on oma koira käsissä. Itselle päivä oli fyysisesti tosi rankka, syke oli pilvissä koko päivän, mutta Nooa vaikutti olevan ihan hyvässä kondiksessa ja jaksoi niin hyvin loppuun saakka.
Tottiksessa sama
homma, alku oli täyttä kuraa mutta noudoista eteenpäin oli aika kivaa tekemistä
vaikka joo, parantamisenkin varaa vielä on. Tuomari huomasi saman, että loppua kohti
Nooan suoritus parani huomattavasti, mutta kyllä pitää jotain keksiä että saan
sen skulaamaan heti alusta asti. Tämä ei ole osaamis- vaan asennekysymys ja
sepäs ei olekaan helppo rasti lainkaan.
Karvapää Nooa ja Nooan palkinnot
.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti